Tarina Kerpeikkarista – Hujansalossa asuneesta sarjamurhaajasta
Maija Nurminen, joka on Hakotien talon tyttäriä, kertoi Kerpeikkarista haastattelussa 16.2.2024 Siwan väistötilassa:
Maija Nurminen on aikanaan, pienenä koululaisena nähnyt painajaisia Kerpeikkarista. Eikä ihmekään. Opettaja ”Hirveälän Raimo”, niin kuin Maija opettajaansa kutsuu, on pelotellut lapsia hurjasta rikollisesta.
Maijalle Kerpeikkarin olemassaolo on ollut kouriintuntuva siinä mielessä, että 1800-luvun puolivälissä Kerpeikkari on ollut näytillä Heinolan kirkonkylässä kylän mäellä, lähellä hänen kotitaloaan. Sarjamurhaajalle järjestettiin mäellä valeteloitus ennen kuin hänet vietiin Suomenlinnaan muurattavaksi elävältä kivimuuriin.
Ennen kuljetustaan Suomenlinnaan Kerpeikkari majoitettiin Hakotien taloon eli Ylä-Pessalaan. Maijan kotitalossa on edelleen jäljellä savupirtin hirret, jonka suojissa sarjamurhaaja yöpyi.
Perimätieto kertoo, Ylä-Pessalan talo on rakennettu vuonna 1780, jolloin Hujansalosta kaksi veljestä tuli Ylä-Pessalaan ja rakensi savupirtin. Savupirtin osalta talo on siis yhtä vanha kuin museona toimiva Kivalterin talo Heinolan keskustassa, Maaherranpuiston laidassa.
Skarprättare eli Kerpeikkari
Juhani Aataminpojalle kansan antama lisänimi Kerpeikkari tulee ruotsin kielen teloittajaa tarkoittavasta sanasta skarprättare. Hän oli omana aikanaan kuuluisa, mutta hänen tekonsa unohtuivat pitkäksi ajaksi, eikä hän saavuttanut samanlaista kuuluisuutta kuin esimerkiksi Matti Haapoja Etelä-Pohjanmaalta.
Nyt 2000-luvulla tutkijat ovat kiinnostuneet Kerpeikkarista. Esimerkiksi Teemu Keskisarja kirjassaan Suomen ainoa sarjamurhaaja (Atena) käy Juhani Adaminpojan murhatyöt läpi todella yksityiskohtaisesti. Keskisarjan tunnetusti ennokkaan kuvauksen pohjana ovat tarkat oikeuspöytäkirjat.
Oikeuspsykiatri ja psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri Hannu Lauerman mukaan Juhani Aataminpojan käytökselle oli olemassa syy, joka voidaan havaita hänen muotokuvansa kasvonpiirteistä. Lauerman mukaan Kerpeikkari kärsi suurella todennäköisyydellä syntymälahjana saadusta kupasta. Synnynnäisen kupan vaikutuksesta ihmisestä tulee käytökseltään arvaamaton, estoton ja helposti tulistuva.
Wikipedia kertoo:
Juhani Aataminpoika lähti kotoaan 15-vuotiaana, kierteli renkinä ja teki samalla erilaisia pikkurikoksia. Lokakuussa 1849 häntä oltiin viemässä Hämeenlinnan vankilasta Hauhon syyskäräjille hevosvarkaudesta syytettynä, kun hän karkasi Hauholla saattajiltaan ja aloitti henkirikostensa sarjan.
Lammilla hän surmasi Helisevän torpan isännän ja emännän yhdessä Kustaa Kratula -nimisen miehen kanssa. Täältä hän jatkoi matkaansa kotiinsa Heinolan pitäjän Hujansaloon Joenniemen torppaan (Joenniemi mainitaan ensimmäisen kerran kirkonkirjoissa vuonna 1864), jossa hän riitautui isäpuolensa Alexander Bohmin kanssa ja surmasi hänet. Samalla hän tappoi myös oman äitinsä ja pariskunnan metsään paenneet lapset.
Hujansalosta Juhani Aataminpoika lähti kohti Saimaan kanavatyömaata ja surmasi matkan varrella lisää tapaamiaan ihmisiä. Erään miehen hän tappoi saadakseen tältä papintodistuksen työnhakua varten.
Marraskuun alussa vuonna 1849 Juhani Aataminpoika oli palannut Lammille, josta käsin hän lähti ystävänsä Antti Suikon kanssa ryöstöretkelle kohteenaan Hattelmalan kylässä sijaitseva Tyryn torppa. Miehet pahoinpitelivät talonväen ja ryöstivät heidän rahansa. Torpan vanha emäntä kuoli vammoihinsa, mutta muu perhe säilyi hengissä.
Pian tämän jälkeen Erik Tervakoski ja Palsan mylläri ottivat Juhani Aataminpojan kiinni Padasjoen Vesijaon kylässä Aholan pirtissä. Kiinniottoa seuranneen oikeudenkäynnin päätteeksi Viipurin hovioikeus langetti hänelle kuolemanrangaistuksen. Tuomio pysyi senaatin oikeusosastossa, mutta keisari lievensi sitä niin, että Juhani Aataminpoika sai 40 paria raippoja sekä elinkautisen vankeusrangaistuksen. Hänet passitettiin tammikuussa 1853 Viaporin linnoitukseen ja pidettiin siellä seinään kahlittuna vankina kuolemaansa saakka 1854.